Kuulumisia Saksasta!

Lentomme lähti Helsingistä kohti Dusseldorffia kello 16:30 ja se kesti n. parituntia. Dusseldorffista otimme junan kohti Aachenia. Matkat sujuivat muuten hienosti, mutta junamatka oli hieman jännittävä. Huomasimme kesken matkanteon junamme jostain syystä pysähtyneen. Kulutuksia tuli ja meni, mutta emmähän me niistä oikein mitään ymmärtäneet. Vasta parinkymmenen minuutin pysähdyksen jälkeen uskaltauduimme kysymään muilta matkustajilta mistä oli oikein kyse. He kertoivat, että junan piti peruuttaa jonkin matkaa ja vaihtaa raidetta sekä reittiä Aacheniin.

Lopulta iltamyöhään saavuimme kaupunkiimme, Aacheniin. Yhteistyöhenkilömme Ursula oli meitä asemalla vastassa. Hän otti meidät hyvin lämpimästi vastaan. Veimme matkatavaramme rautatieaseman lähessä sijaitsevalle asuntolallemme. Sitten kävimme hakemassa vielä purtavaa mäkkäristä.
 Olimme matkan jälkeen hyvin väsyneitä ja iskihän se koti-ikäväkin vielä illalla/yöllä joten unet jäivätkin aika lyhyiksi. Huoneemme on myös aika kylmä ja piti yöllä nousta lisäämään vaatetta päälle.

Aamulla kävimme Viivin kanssa asuntolamme alakerrassa sijaitsevassa kahvilassa aamupalalla. Sen jälkeen Ursula haki meidät ja lähdimme vähän kiertelemään Achenia. Kävimme ostamassa vilttejä, jottei olisi niin kylmä nukkua. Meidän piti myös mennä tekemään jonkinlainen hygieenia koe, mutta onneksemme riittikin, että katsoimme vain aiheesta videon ja allekirjoitimme paperin.

Seuraavaksi lähdimmekin tutustumaan työpaikkaamme. Työskentelemme katolilaisessa sairaalassa, Marienhospitalissa. Sairaala on iso. Ihmiset siellä vaikuttivat todella mukavilta ja iloisilta. Meille tuli hieman yllätyksenä, että joudumme Viivin kanssa eri osastoille töihin. Se hiaman pelottaa minua, mutta eiköhän siitä selvitä!

Illalla kävimme Viivin kanssa vielä kävelemässä tässä lähistöllä. Oli mukavaa tutkia ympäristöä ihan rauhassa kahdestaan.

Kirjoitan töistä loppuviikolla enemmän, kun olen siellä työskennellyt muutaman päivän.

Koti-ikävä on suuri, mutta uskon tämän olevan vielä hieno kokemus!