Aloitimme työt sairaalassa keskiviikkona. Työskentelen itse leikkausosastolla yhdessä vähän pienemmässä leikkussalissa. Ohjaajani on minua muutaman vuoden vanhempi nuori nainen ja hän puhuu onneksi hyvin englantia.
Minut on otettu todella hyvin vastaan työporukkassa. Kaikki ovat hyvin kohteliaita ja ottavat minut hyvin huomioon. En tietenkään saa tehdä kauheasti töissä asioita, mutta minulle on kuitenkin neuvottu pieniä tehtäviä joita voin tehdä. Pääasiassa kuitenkin vain seuraan leikkauksia.
Työpäivät ovat olleet mielettömän mielenkiintoisia, sillä aikalailla suurinosa leikkaussalin jutuista on minulle uusia. Olen ollut mukana hammas, nenä, silmä, korvaleikkauksissa sekä nielurisojen poistossa.
Minulle tuli yllätyksenä, miten hyvin myös kaikki kirurgit ovat ottaneet minut vastaan. Samalla kun he suorittavat leukkausta he pyytävät minut aina lähemmäs ja kertovat sekä näyttävät minulle tarkkaan mitä tekevät ja miksi. Se on ollut todella hienoa!
Tottakai tulee myös hetkiä, jolloin kaikki puhuvat vain saksaa enkä ymmärrä puheesta aikalailla vielä yhtikäs mitään. Yritän kuitenkin opetella ja kuunnella sitä parhaani mukaan. Myös ohjaajani on minulle muutamia sanoja jo opettanut.
Olemme Viivin kanssa molemmat tehneet ensimmäisen viikon aamuvuoroja, joten iltapäivästä meillä on ollut myös reilusti yhteistä vapaa-aikaa. Olemme kierrelleet kävellen pitkin Aachenin kaupunkia. Perjantaina myös keskustaan avautuivat valtavan suuret joulumarkkinat, joissa tuli myös käytyä kiertelemässä.
Kierroksen jälkeen lähdimme Viivin kanssa vähän shoppailemaan keskustan suureen ostoskeskukseen. Siellä emme kuitenkaan hirveän kauaa viihtyneet, sillä ihmisiä oli liikkeellä aivan valtavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti